Vaippoja

Koska blogin nimi on "Vasara ja vaippoja" niin omistetaan tämän päivän kirjoitus  kokonaan vaipoille! :) Meillä on menty molempien lasten kanssa alusta alkaen kestovaipoilla. Välillä tulee tuttavilta kommentteja, että täytyyhän noiden kestojen kanssa pelailu olla hankalaa, mutta kaikkeen tottuu ja ekologinen omatunto pysyy puhtaana! Lisäksi vaipat ovat ihanan pehmeitä verrattuna kertakäyttövaippoihin. Tokihan se on välillä ikävä muistaa nukumaan mennessä, että "ai niin, siellä olisi koneellinen vaippapyykkiä odottamassa ripustamista", mutta 5min:ssa vaipat on laittanut ripustamaan eli ei se nyt niin paha ole... Seuraavana päivänä sitten sujautellaan imut vaippojen sisään samalla kun vessassa muutenkin rampataan vähän väliä lasten kanssa. Ja missään vaiheessa ei tarvitse kaupasta kantaa vaippapakkauksia kotiin tai kantaa haisevia vaippapusseja roskikseen. No, muutaman kerran ollan kertispaketti ostettu kun ollaan oltu mökkeilemässä tai laivalla. Pyykkikoneen kestovaippailu vaatii!

Mä otin tänään muistoksi kuvan kaikista meidän kaikista S (n.4-7kg), M (n. 6-11kg) ja L (n. 10-15kg) -kokoisista vaipoista. Ja juu, oli tytöillä väliaikaisesti kertakäyttövaipat käytössä, jotta sain kaikki kestot kuvattua samalla kertaa. Tässä kuvassa ekan laatikon kaksi ekaa riviä ovat S-kokoisia vaippoja, jotka ovat meillä tällä hetkellä varastossa.

Puolet kellarista noussut

Kellarikerros on nyt rakennettu 7 harkon korkuiseksi eli puoliväliin ja tänään oli raksalla näiden harkkojen betonitäyttö. Itse en ole nyt raksalla käynyt koko sinä aikana kun noita harkkoja on nostettu paikoilleen, joten on kiva aina välillä saada viimeisimpiä kuvia nähtäväksi.
Kotirintamalla tyttöjen kanssa menee ihan ok:sti. Vähitellen ollaan opittu uutta rutiinia miten selvitään päivistä ilman miestä. Kyllä sitä tänä illalla oli niin luksusta kun saatiin mies kotiin vanhaan kunnon normaaliaikaan klo 18 (betonivalu oli aamulla) ja yhdessä hoidettiin tyttöjen iltatoimet! :)

Kellarin väliseinän harkkojen täyttöä

Kärsivällisyys koetuksella kotirintamalla

Käytiin miehen kanssa viime viikonloppuna purkamassa anturan lautamuotit ja laittamassa bitumimaton anturan päälle. Täällä viikolla on raksalla alkanut kellarin seinän rakentaminen lämpöharkoista. Koska harkot painavat jotakuinkin 25kg kappale, niin olen nyt suosiolla pysytellyt taustalla "leppoisasti lasten kanssa leikkien". Joopa joo. Arki on ollut ihan jotain muuta kuin leppoisaa. Mies on lähtenyt aamulla töihin, sieltä jatkanut raksalle ja kotiin on palannut vasta klo 22 aikoihin kun kuopuksen olen jo saanut nukkumaan ja esikoisen kanssa ollaan tehty viimeisiä iltatoimia. Väistämättäkin sitä on tuntenut itsensä yksinhuoltajaksi. Nyt pitäisi hahmotella mielessä uudet päivärutiinit, jotta kaikki kotityöt saisi tehtyä ilman miestä. Tänään päätin tiskikoneen tyhjentää kun kuopus oli nukkumasssa. No, ei tarvinnut kuin selän kääntää niin esikoinen ehti jo maalata korjauslakalla tietokonetuolin ja itsensä. Ja mä en oikeasti kauaa sitä tiskikonetta tyhjentänyt! ARGHHHH!!! Mistä meidän neiti ammentaa tuon pohjattoman luovuutensa? 

Mies toi illalla tuliaisina raksalta valokuvan tämänhetkisestä tilanteesta. Hienosti homma on siellä edennyt vaikka hidasta tuo harkkojen latominen kuulemma on. Harkkokerros per päivä kellarimme kuitenkin nousee.

Anturan valu

Musta on nyt näköjään tullut osa vakituista raksaporukkaa! Tänään oli vuorossa anturan valu ja minä heiluin ensiksi paikalla vibran kanssa ja sen jälkeen kaavin anturamuottien päältä liikoja betoneita pois. Lopuksi siistin paikkoja ja pesin työkalut. Kiirettä piti kun betoni meinasi jähmettyä ennen aikojaan, mutta lopulta selvittiin urakasta kolmisia, appiukko, mies ja minä. Vähän otti selän päälle betonin lapiointi. Pystyyköhän sitä ollenkaan lapioimaan ergonomisesti oikein?  Omassa sairaanhoitajan työssäni sitä voi jopa kieltäytyä työtehtävistä huonoon ergonimiaan vedoten. Tuolla raksalla sitä on vaan pakko tehdä työt! Rankkuudesta huolimatta oli kiva kuitenkin taas nähdä päivän päätteeksi oman työn jälki! :)

Betonia tasoittamassa

Valmiiksi valettu antura

Ai niin, pitää vielä mainita, että kun vastaava mestarimme oli eilen käynyt tarkistamassa raudoituksen niin oltiin anopin kassa saatu erityismaininta hyvin laitetuista raudoitusten jatkoista! Hyvä me naiset!!!! :)

Vappu - suomalaisen työn juhla: raudoitusta

Mummi (äitini) otti tänään lapset hoitoon ja minäkin pääsin taas suuntaamaan kulkuni raksalle. Mies ja appi rakensivat anturamuotteja ja minä ja anoppi raudoitettiin. Enpä olisi uskonut, että pääsen todellakin raudoittamaan, mutta niin vaan appiukon pikaisen opastuksen jälkeen me naiset mitattiin harjateräksiä, väännettiin niihin kulmia, katkottiin niitä voimapihdeillä, kiinnitettiin toisiinsa rautalangalla, naputeltiin tukikeppejä anturamuottiin ja kiinnitettiin harjateräskehikkoa roikkumaan ohjeiden mukaan alemman laudan puolivalin ja yläosan välimaastoon. Ihan loppuun asti ei työssämme päästy, mutta kyllä sitä silti tuli tehtyä ihan täysi 8h työpäivä raudoituksen parissa! Sää ei valitettavasti hemmotetut meitä tänään. Välillä satoi lunta ja välillä tuli rakeita. Aikoi siinä jo vähän paleltaa kun lumi suli ja kasteli hanskat. Kyllä maistui ruoka työrupeaman jälkeen ja sauna teki hyvää kun raksalla oli ensiksi syväjäätynyt. Nyt on työvaatteet pesussa ja selkä kipeänä. Voi kyllä mä taas lupaan olla valittamatta kun "joudun" huomenna hoitamaan lapsia koko päivän kun mies menee raksalle työpäivänsä jälkeen viimeistelemään anturamuotit ja raudoituksen valmiiksi!

Mutta joo, vaikka takana on nyt aika rankka päivä niin oli se mielenkiintoista kun pääsi oppimaan miten raudoitetaan ja yleensäkin näkemään, mitä kaikkea sisältyy oman talon rakentamiseen. On se kiva sitten joskus istuskella terassilla kun muistaa, että sen alla on antura, jonka sisällä on mun vääntämiä harjateräksiä! :)

Raudoitusta

Valmis anturamuotti raudoitettuna

Viemäriputkia

Mä olin ekaa kertaa tänään itse touhuamassa raksalla "apupoika anterona". Oli uskomattoman lämmin huhtikuun päivä. Varjossa oli 22c ja tontilla kuopassa, johon porotti aurinko ja ilma seisoi niin kuumuus oli ihan omaa luokkaa. Kyllä siinä hiki tuli viemäriputkenpäitä viilatessa! Täytyypä sanoa, että tämän kokemuksen jälkeen annan taas lisää arvoa miehelle ja appiukolle, jotka päivästä toiseen paiskivat rakasalla töitä! Itse mä karkasin raksalta muutaman tunnin jälkeen lastenhoitohommiin. Mies ja appi saivat viemäriputket pätkittyä oikean mittaisiksi. Huomenna viemäriputkille ja anturalle kaivetaan syvennökset ja sitten "putkipalapeli" käydään rakentamassa valmiiksi omaan uraansa.

Kuoppa

Taas yksi päivä yksinhuoltajana. Olisinhan mä voinut lähteä jonnekin lasten kanssa kyläilemään, mutta esikoisen syntymäpäivä on ylihuomenna nyt piti kotona vähän siivoskella ja valmistella tarjottavia. Tällä viikolla tontilla on taas tapahtunut. Nyt asuinrakennukselle on kaivettu kuoppa. Mies toi ystävällisesti tuliaisina kuvan siitä, miltä kaivettu monttu näyttää. "Vähän" on taas eri näköinen kuin viimeviikonloppuna! Seuravaksi vastaava mestari tulee tarkistamaan, että kuoppa on oikean syvyinen ja sen jälkeen alkaa anturan teko. Nyt voi siis sanoa, että varsinainen rakentaminen on alkanut ja tästä lähten tulee olemaan normaalia, että miestä ei enää viikonloppuisin juurikaan kotona näy. *huoh* Mutta ihanaahan se on, että kaukana tulevaisuudessa siintää kuitenkin muutto omaan uuteen kotiin! :)

Huussi

Eilen oli ihanan aurinkoinen ja lämmin kevätpäivä. Jätettiin lapset päiväunille isovanhempiensa luokse ja käytiin miehen kanssa sutimassa puunsuojaa huussin pintaan. Ihan kiva oli pensseliä heilutella. Antoi vähän esimakua tulevan kesän urakasta! :)

Huussi..on se kyllä hyvä, että siinä on ikkuna...?

Tän viikon aikana mies ja appiukko ovat urakoineet linjapukit paikoilleen. Paikalla oli käynyt myös kunnan mittamies tarkistamassa talon kulmien paikat linjapukeista. Tällä viikolla tontille on myös tullut kuorma pohjatöihin tarvittavaa materiaalia kuten salaojaputkia ja harjaterästä anturan raudotusta varten. Tulevana tiistaina tontilla on kunnan järjestämä aloituskokous ja sen jälkeen päästään kaivamaan kuoppaa talon perustuksille ja kellarille.  

Talon paikka

Väliaikainen työmaavarasto ..ja raskaan työn raataja ;)

Rakennuslupa

Oltiin jätetty rakennuslupahakemus kuntaan sillälailla, että nopeimmassa tapauksessa siitä pitäisi tulla jo tänään päätös. Myönnetyt luvat julkaistaan aina näin torstaisin kunnan sivulla.

Tänään oli täällä kotona taas tyypillinen lounasajan hässäkkä. Kauheassa kiireessä laitoin samaan aikaan omat ruoat molemmille lapsille, syötin pienemmän, ohjasin isompaa syömään itse, sitten potalle, välissä esikoinen viskoi lapiolla kissanhiekat ympäri eteistä, esikoinen sänkyyn, pienempi sitteriin, esikoinen takaisin sänkyyn, eteisen imurointi, esikoinen takaisin sänkyyn, pienemmälle ulkovaatteet päälle, esikoinen takaisin sänkyyn, pienempi parvekkeelle nukkumaan, isomman vaipan vaihto ja takaisin sänkyyn. Lopulta esikoinenkin nukahti ja pääsin koneelle hengästämään. Ajattelin sitten samantien kurkata kunnan sivuilta olisiko uusia rakennuslupia jo julkaistu. Eilen viimeisimmät luvat olivat viikolta 14. Nyt kun menin sivulle huomasin heti, että viimeisimmät luvat ovat viikolta 15... iik, sinne oli siis tullut uusia lupia! Sitten myönnettyjen lupien lista lataukseen.... akkosjärjestys... missä se S on...

 "Rakennuslupa ja aloittamisoikeus. Pientalon, varasto-autokatosrakennuksen ja saunarakennuksen rakentaminen sekä rakennustöiden aloittaminen ennen luvan lainvoimaisuutta".

Siinä se oli!!! Meillä on vihdoinkin rakennuslupa!!! :D

Päätöksiä ja muutoksia

Rakennuslupapaperit ovat nyt sitten tosiaan kunnassa käsittelyssä. Nyt on ehkä sellainen viimeinen hetki huokaista ennen suurimman koetuksen alkua. Tässä huokaistessa voisi sitten samalla kirjoittaa muutaman sanasen siitä miltä tämän rakennusprojektin alku on tähän asti tuntunut.

Paljon paperin pyöritystä, yhteydenottoja eri suunnittelijoihin, selvitystä kunnan kanssa lupa-asioista, papereiden täyttämistä, toiveiden esittämistä, suunnitelmien miettimistä ja päätösten lukkoon lyömistä on mahtunut viime kuukaisien sisään. Suurimman työn on tehnyt mieheni oman työnsä ohella. Minä olen sitten pyörittänyt arkea meidän kahden alle 2-vuotiaan kanssa ja saanut päivittäin raporttia siitä miten meidän lupa-asiat edistyvät.

Välillä on mies huikannut tulemaan koneelle katsomaan jotain suunnitelmaa ja kysynyt siihen mielipidettäni ja hyväksyntääni. Hieman on pinnalliseksi jääneet minun kommentointini kun lapsi kainalossa olen hetkeksi istahtanut katsomaan tärkeitä dokumentteja puuron kiehuessa samalla hellalla ja toinen lapsi kiskomassa sormesta "äiti tule tänne". Muutamaan otteeseen olenkin vasta liian myöhään herännyt haluamaan jotain, mikä onkin jo periaatteessa päätetty. Niin ovat sitten ystävälliset talotoimittajan suunnittelijat saaneet jälkikäteen tehdä vielä joitakin muutoksia piirustuksiin.

Nyt sitten viimeisimpänä minulle realisoitui meidän asemakaavamme. Ääk - rajoittuuko meidän saunan terassi tosiaan suoraan keskelle pihaa ja on vain kivenheiton matkan päässä autotallista?! Kun tonttia kerran riittää vähän pidemmällekin niin nyt tuntuisi kovin ihanalta ajatukselta päästä kävelemään saunalle pientä polkua pitkin. Hmm.. katsotaan nyt onnistuuko saunan paikan siirtäminen vielä tässä vaiheessa... Jos ei onnistu niin lupaan kyllä, etten ala mököttämään asiasta vaan sitten alan miettiä miten istutuksilla saisi saunan ympäristön kivan näköiseksi.

Rakennuslupa hakuun

No niin, nyt tuli vihdoinkin Hongalta lopulliset lupapiirustukset postin mukana! Oli se juhlallista kun niihin arvokaisiin piirustuksiin käsi täristen liimasi tarraselkiä! ;) Kun paperit oltiin saatu järjestykseen lähti mies kiikuttamaan niitä saman tien kuntaan. Ja nyt sitten vaan odotellaan, että kunta käsittelisi hekemuksen, jotta päästäisiin jatkamaan seuraaviin vaiheisiin projektissamme.

Laitetaan tähän nyt mukaan tämän päiväisten papereiden mukana tulleen asemapiirroksen eli jokseenkin tältä meidän pihapiiri tulee sitten joskus näyttämään:

Pintamateriaalit alustavassa pohdinnassa

Nyt sitten mietitään alustavasti millaisia värejä ja materiaaleja laitetaan talon sisäpintoihin. Tässä vaiheessa ollaan mietitty, että hirsipinnat lakattaisiin valkokuultaviksi. Lattiaan tulisi tammiparkettia ja tumman harmaata laattaa ja kattoon vähän seinän sävyä peittävämpää valkoista kuultolakkaa. Varsin tavanomainen hirsitalon sisustustyyli siis. Reilu viikko sitten käytiin K-Raudasta hakemassa iso nippu vessaesitteitä ja jo on alkanut vähän hahmottua minkätyylistä vessaa haluttaisiin. Ainakin halutaan hyvin kaappitilaa, jotta kaikenlainen ylimääräinen sälä saataisiin pois näkyvistä. Myös keittiötä ollaan mietitty. Keittiön värimaailma tulee mitä todennäköisemmin olemaan luonnonvalkoista ja pähkinän sävyä ja keskelle keittiötä tulee saareke, jossa ääressä voidaan leipoa ja vaikka syödä aamupalat.

Edelleen osa lupakuvista on vielä teknisen piirtäjän työn alla, mutta tässä vaiheessa voisin kuitenkin laittaa nämä lopulliset talomme pohjapiirustukset tänne esille. 

Alakerta                 

Yläkerta               

Kellari          

Tie

Nyt meillä on sitten tie valmiina! Tai lähes valmiina. Lopullinen sorakerros tiehen tulee vasta kun isojen rekkojen ei tarvitse enää ajella tontille.Tänään käytiin räpsimässä kuvia uudesta tiestä. Oli se jotenkin vaikuttavan näköistä ..siis miten nyt on jotain oikeasti konkreettista tapahtunut meidän rakennusprojektissa!

Tässä pari kuvaa rakennuspaikan reunalta uuden tien suuntaan.

Maaliskuu 2011

Syksy 2010

Tästä kaikki alkoi

Tämä blogi kertoo perheemme rakennusprojektista kahden pienen lapsen äidin näkökulmasta.

Rakennusprojektimme alkoi hyvin alustavalla suunnitteluvaiheelle jo aikoinaan mieheni kanssa tavatessamme vuonna 2005. Huomasimme jo silloin, että molemmat haaveilimme omakotitalon rakentamisesta... sitten joskus. Ensimmäisistä ilmaan heitetyistä ajatuksista..hirsitalo, 1,5 kerrosta, kahden kerroksen korkuinen olohuone... on kulunut 5,5 vuotta ja vihdoinkin meillä on tontti ja suunnittelutarveratkaisu kädessä. Myös tie tontille on jotakuinkin tehty ja rakennuslupahakemus odottaa lupakuvia ja asemapiirrosta. Jo tässä vaiheessa rakennussuunnitelmat nielevät hyvän osan perhen yhteisestä vapaa-ajasta ja vähän kammoksuttaa mitä tulevat vuodet tuovat tullessaan. Jottei aika kultaisi muistoja liikaa tuelvaisuudessa, ajattelin alkaa pitää tätä blogia ja tarvittaessa sitten täällä tuskailla matkan varrella eteen tulevia koitosia, mutta toivon mukaan saisin enemmän hehkuttaa mukavia edistymisen vaiheita projektissamme. :)

Nyt näin äidin näkökulmasta jännittää millaiseksi arki muodostuu kun rakentaminen toden teolla alkaa. Mies tulee varmasti viettämään raksalla lähes kaiken vapaa-aikansa. Itse saan sitten taustalla hoitaa päävastuun kahden pienen lapsen hoidosta. Esikoinen on nyt 1v 11kk ja kuopus 6,5kk. Mielelläni osallistuisin itsekin raksailuun, mutta saa nähdä minkälaiseksi oma roolini siinä muodostuu.

Tässä ensimmäinen kuva tontistamme viime syksyltä (rakennuspaikka tuossa mäen päällä)